Tuuli Takala

soprano

Tuuli Takala

soprano

Tuuli Takala

soprano

soprano

Tuuli Takala

arrow
arrow

Reviews

Reviews

C. Gounod: Faust / Marguerite
(Savonlinna Opera Festival, Finland, 2018)

“Satan, sex, blood and redemption: Faust in Finland”
The singers were mostly masters of their parts. … But the opera often, as here, belongs to Marguerite, and that role was in the excellent hands of Tuuli Takala. Both her ballad of the King of Thule and the ensuing Jewel Song were highlights of the evening, as they are of the score. Her acting covered the range from innocent girl to woman in love and finally terrified penitent. The evening belonged to her.

Roy Westbrook, Bachtrack, 12 July 2018

Faustin toinen miehitys loisti Olavinlinnassa…

Tuuli Takala on loistava Margareta, avoin ja spontaani. Äänivarat ovat huimat, silti hallitut. Jalokiviaariassa Takalan ote on varma. Hän ei anna sävelryöpyille ylivaltaa, vaan ottaa aikaa ja tilaa, herkuttelee kuvioilla ja elää vahvasti tunneailahduksen. Ääni helkkyy helppona.
Koko suuri ja dramaattinen osa sujuu mestarillisesti.

The second cast of Faust shines in Olavinlinna…

Tuuli Takala is a glorious Margareta, open and spontanious. Her vocal reserves are staggering, yet still controlled. In the Jewel aria Takala has a confident grasp. She doesn’t give dominance to the bursts of notes, but takes time and space, relishing on the coloraturas and living the emotional charge strongly. The voice rings easily.
The whole vast and dramatic part flows masterfully.

Riitta-Leena Lempinen-Vesa, Itä-Savo, 23.7.2018

Recital “tuulia” with pianist Tuula Hällström
(Savonlinna Opera Festival, Finland, 22.7.2018)

Konserttiarvio: Loistava kotimaisten laulujen konsertti Savonlinnasalissa
Oskar Merikanto, Toivo Kuula, Armas Järnefelt, Aarre Merikanto, Leevi Madetoja, Jean Sibelius

Tuuli Takalan ja Tuula Hällströmin konsertin jälkeen oli jotenkin tyhjä olo, tuntui että kaikki oleellinen on nyt kuultu. Monesti tuli mieleen, että juuri noin tuokin ja tuokin kohta pitää laulaa, miksei kaikki laulajat laula niin kun se kerran on niin helppoa. Helppoa tai ei, Takala on saavuttanut ilmaisussaan tason, jota voi vain ihailla. Jo aiemmin, Mustakallio-voiton yhteydessä, äänen kauneus ja taipuisuus herätti huomiota. Sen jälkeen on tullut lisää voimaa, mitä tarvitaankin suurilla oopperalavoilla. Ihmetystä herätti, kuinka voimakkainkin ylä-äänen forte soi korvissa niin miellyttävästi ja pyöreästi.

Takalan äänen perussävy säilyy samanlaisena kaikissa rekistereissä. Hiljaiset pianissimot soivat yhtälailla herkästi ja kauniisti, ääni helähtää rekisteristä toiseen kevyen notkeasti, antaen eväät sävellysten monipuolisille tulkinnoille.

On hienoa että kansainvälistä uraa tekevä laulaja pitää konsertin vain kotimaisista sävellyksistä. Kaikkein perinteisintä osastoa olivat Oskar Merikannon ja Armas Järnefeltin laulut. Juuri näitä lauluja oli todella ilo kuulla herkkinä ja tutkittuina tulkintoina. Tarina kertoo, että kun Sibelius äityi moittimaan Merikantoa, tämä totesi, että ”no, sinunpa laulujasi eivät ainakaan roskakuskit laula”. Tarina kuvaa sitä miten Merikanto halusi olla koko kansan säveltäjä.

Takala ja Hällström olivat löytäneet kuluneesta “Kun päivä paistaa” –laulusta runollisuutta, mitä harvoin kuulee tuon laulun yhteydessä. Tulkinta soljui rennon vapautuneesti, kuten monen muun laulun.

Toivo Kuulan sävellyksissä Takala ja Hällström virittyivät astetta tummempiin tunnelmiin. Erityisen suuren vaikutuksen teki “Paimenet” –laulu, tuntui kuin koko sali pidätti hengitystä sen ajan. Myös Aarre Merikannon kaksi laulua, “Kuutamolla” ja “Kesäyö”, saivat hyvin kauniin ja rauhallisen tulkinnan.

Sibeliuksen “Kukka-sarja” oli kuin kokoelma pieniä koruja, pieniä tarinoita, joissa Takalan äänen notkeus pääsi oikeuksiinsa.

Vankkaa Sibelius-osastoa täydensi Hällströmin hienosti tulkitsema “Des-duuri Romanssi” pianolle.

Concert review: Spectacular recital of native [Finnish] songs in the Savonlinna Hall
Oskar Merikanto, Toivo Kuula, Armas Järnefelt, Aarre Merikanto, Leevi Madetoja, Jean Sibelius

The feeling after Tuuli Takala’s and Tuula Hällström’s recital was somehow empty; it felt like everything essential is now heard. It came to mind often, that precisely so should one sing that specific moment [in music] – why don’t all singers do it like that, since it is so easy. Easy or not, Takala has accomplished a level in her interpretation that one can only adore. Already before, when she won the Mustakallio-competition, the beauty and flexibility of her voice drew attention. Since then her voice has gained more power, which one needs of course for big opera stages. It was astonishing though, how even the strongest forte of her top notes is so round and pleasing for the ear.

The basic timbre of Takala’s voice remains similar in all ranges. Quiet pianissimos resonate tenderly and beautifully alike, and her voice rings with ease and suppleness from register to another, which gives her abilities for the versatile interpretations of these songs.

It is great to see how a singer, who is making an international career, gives a concert of solely native [Finnish] compositions. Songs by Oskar Merikanto and Armas Järnefelt represented the most traditional section. It was truly a joy to hear precisely these songs with such sensitive and examined interpretations. … Takala and Hällström had found a poeticism in the worn-out song “Kun päivä paistaa”, which one rarely hears in association with this song. The rendition flowed relaxed and liberated, as did in many other songs.

In the pieces by Toivo Kuula, Takala and Hällström tuned into darker moods. Especially the song “Paimenet” made a great impression – it felt like the entire hall held its breath during this song. Also two songs by Aarre Merikanto, “Kuutamolla” and “Kesäyö”, received a graceful and serene interpretation.

The “Flower-cycle” by Sibelius was like a collection of small jewelry, little stories, in which the agility of Takala’s voice did oneself justice.

The solid Sibelius-section was completed by Tuula Hällström’s exquisite rendition of the “Romance in D flat major” for piano.

Esko Alanen, Itä-Savo, 23.7.2018

Olli Kortekangas:
Veljeni vartija (My Brother’s Keeper) / Amanda Rossi
(Tampere Opera, Tampere, Finland 2018)

Sopraano Tuuli Takala loisti koskettavassa Veljeni vartijassa – Ensi-ilta sai dramaattisen lähdön

Takalalle Amandan rooli oli varmasti hänen suhteellisen lyhyen uransa hienoimpia onnistumisia ja lopullinen läpimurto suomalaisilla oopperalavoilla. Hän lauloi loistavalla äänellä ja näytteli aidosti.

Soprano Tuuli Takala excelled in a touching Veljeni vartija – The [world] premiere received a dramatic takeoff

For Takala the role of Amanda was surely one of the finest triumphs of her relatively short career, and the ultimate breakthrough on Finnish opera stages. She sang with brilliant voice and acted genuinely.

Harri Hautala, Aamulehti 16.02.2018

Sisällissodasta kertova Veljeni vartija on koskettava ja mukaansatempaava ooppera – Sukupolvensa huiput Tuuli Takala ja Ville Rusanen säteilevät pääosissa

Pääosissa laulavat sukupolvensa huiput Tuuli Takala ja Ville Rusanen. Takalan sopraano soi kauniisti ja varmasti, ja jo teoksen alkuun Kortekangas on kirjoittanut hänelle vaativaa koloratuurilaulua. … Takalan ja Rusasen tekstintuotto oli ensi-illassa esimerkillistä, ja kummassakin on vangitsevaa lavasäteilyä.

My Brother’s Keeper [Veljeni vartija], which tells about the civil war, is a touching and riveting opera – Top singers of their generation, Tuuli Takala and Ville Rusanen, shine in the main roles

Singing the main roles are top singers of their generation, Tuuli Takala and Ville Rusanen. Takala’s soprano resonates with beauty and confidence, and already in the beginning of the piece Kortekangas has written some demanding coloratura passages for her. … Both Takala and Rusanen had exemplary diction in the premiere, and both singers posess compelling stage radiance.

Samuli Tiikkaja, Helsingin Sanomat 17.02.2018

Sopraano Tuuli Takala tekee Amandan roolissa sensaatiomaisen läpimurron.

Takala on nyt tähti!

Veljeni vartijan sensaatiomaisin roolityö on Amanda Rossia tulkitseva sopraano Tuuli Takala, joka tekee nyt läpimurtonsa suomalaisilla oopperalavoilla. On vaikea kuvitellakaan tätä rintamalinjojen välillä horjuvaa hahmoa hienommin näyteltynä ja laulettuna. Takalan vaivattomasti kantavan tumman sopraanon soinnissa ja väreissä välittyvät niin Amandan elämän ilo, viha, pettymys kuin lopulta tulevaisuuden uskokin. Hänestä myös kasvaa oopperan aikana aito demari, tulevan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspilari.
Menkää ja ihastukaa. Tähti on syttynyt!

Soprano Tuuli Takala makes a sensational breakthrough in the role of Amanda.

Takala is a star!

The most sensational performance in Veljeni vartija is that of Amanda Rossi, portrayed by soprano Tuuli Takala, who now makes her [ultimate] breakthrough on Finnish opera stages. It is hard to imagine this character, wavering between frontlines, acted or sung more exquisitely. Takala’s effortlessly carrying, dark and nuanced soprano conveys all the joy, hate and disappointment in Amanda’s life, as well as her faith in the future in the end. During the opera she also grows to become a true social democrat, a foundational pilar of the forthcoming Finnish welfare society.
Go and be dazzled! A star is born!

Harri Hautala, Aamulehti 17.02.2018

Eemilin ja Amandan herkkä sisarusduetto ‘Silmänräpäys sitten’ lähentelee jo puhdasta musikaalia ja antaa Tuuli Takalan soittaa kauttaaltaan hienosti soivan sopraanonsa hellimpiä puolia.

Eemil and Amanda’s tender sibling duet ‘Silmänräpäys sitten’ approaches almost pure musical style, and gives Tuuli Takala a chance to play with the gentlest sides of her overall wonderfully sounding soprano.

Lauri Mäntysaari, Turun Sanomat 17.02.2018

Oopperan ehdoton tähti on Tuuli Takala Amanda Rossin roolissa. Takalan sopraano soi huikean vaivattomasti ja hän on taitava näyttelijä. Takalan ja Erica Backin tulisen Serafinan yhdessä laulama ‘Oletko koskaan rakastanut’ on yksi oopperan kauniita suvantokohtia.

The absolute star of the opera is Tuuli Takala in the role of Amanda Rossi. Takala’s soprano rings with staggering ease and she is a skillful actress. The duet ‘Oletko koskaan rakastanut’ sung together by Takala and Erica Back’s fiery Serafina is one of the opera’s beautiful moments of tranquility.

Katariina Fleming, Tamperelainen 20.02.2018

Fantastiska sångare
Lyckligtvis har föreställningen till sitt förfogande en rad fantastiska sångare. … Systern Tuuli Takala stod inte honom efter och hade mycket varierande material på sin lott, både virtuosa och ibland emotionella tongångar. Kusligt är det att se hur fadern förskjuter sina barn som ändå försonas i slutet.

Fantastic singers
Luckily the show has at its disposal a number of fantastic singers. … The sister Tuuli Takala did not fall behind him and had a very varied material on her lot, both virtuoso and sometimes emotional tones of expression. It is creepy to see how the father rejects his children, who nevertheless reconcile in the end.

Jan Granberg, Hufvudstadsbladet 17.02.2018

… Laulu kulkee hienosti, mutta sisäiset ristiriidat voisivat valottua jyrkemmin. Sama koskee vokaalisesti säihkyvän Tuuli Takalan Amandaa, joka joutuu kaiken muun sotkun lisäksi aviokriisiin, kun hänen miehensä Iisakki (Tuomas Katajala, tenoriemme aatelia) on siittänyt lapsen toiselle naiselle.

… The singing flows admirably, but the inner conflicts could be more sharply exposed. The same goes for the vocally brilliant Tuuli Takala as Amanda, who on top of all other messes is faced with a marriage crisis, when her husband Iisakki (noble tenor Tuomas Katajala) has impregnated another woman.

Harri Kuusisaari, Keskisuomalainen 18.02.2018

 

W.A. Mozart: Die Zauberflöte / The Queen of the Night
(Opéra de Toulon, France, 2017)

Son opposée est La Reine de la Nuit, l’intégrale chanteuse Tuuli Takala, intégrale, en ce que son personnage, étriqué dans son costume deux pièces, ne doit tout qu’à son chant : plaintif, séducteur, acéré, dramatique. Les registres superposés par Mozart sont également accomplis, avec un jeu scénique sobrement impérial, des modulations timbriques qui rendent les coloratures d’autant plus irréelles que le medium de la tessiture est plein.

His opposite is The Queen of the Night, the complete singer Tuuli Takala; complete, in that her character, skimpy in her two-piece costume, owes everything to her singing: plaintive, seductive, sharp, dramatic. The registers superimposed by Mozart are equally accomplished, with a soberly imperial scenic performance, and changes in timbre that make the coloraturas all the more unreal as the middle of her range is full.

Florence Lethurgez, Olyrix.com 28.12.2017

Son alter ego féminin de l’ombre, la Reine de la Nuit, sanglée dans son raide costume de maîtresse femme devenue Maîtresse à laquelle ne manque que la cravache, c’est la soprano finnoise Tuuli Takala: son premier air, qui se déploie dans le medium dramatique, en révèle d’emblée l’exceptionnelle vocalité : c’est rond, ombreux et, dans la strette de la seconde partie, ses impérieuses vocalises piquées jaillissent comme des dards, des piqûres hypnotiques d’aspic vénéneux fascinant le pauvre jeune homme crédule. Le personnage est tout dans ce premier air, le second, les célèbres imprécations de rage et fureur encore baroque se déployant dans le vertige virtuose vocalisé sans problème majeur quand on a les notes: et comme elle les a, cette jeune chanteuse! …

His female alter ego of the shadows, the Queen of the Night, strapped in her stiff mistress-woman costume, truly has become Mistress, who lacks nothing but a whip; it is the Finnish soprano Tuuli Takala: her first aria, which unfolds in the dramatic middle register, reveals the exceptional vocal quality at once: it is round, dusky and, in the stretta of the second part, its imperious piercing vocals spring out like darts, hypnotic bites of a poisonous snake fascinating the poor, young and credulous man. The personality is all in this first aria. The second, [with] the famous curses of rage and fury, again baroque, deploys the virtuoso vocalized vertigo, without major problem when you have the notes: and she indeed has them, this young singer! …

Benito Pelegrin, RMT News International 08.01.2018

… et la merveilleuse Reine de la Nuit de Tuuli Takala, un brin corsetée au début mais montant en puissance jusqu’à un Der Hölle rache indiscutable, …

… and the marvelous Queen of the Night of Tuuli Takala, a bit constricted in the beginning, but rising in power up to an indisputable Der Hölle Rache, …

Jean-Luc Clairet, ResMusica 04.01.2018

De cette production, les amateurs n’auront pas eu grand-chose à retenir mis à part un orchestre alerte et réactif … et quelques voix remarquables qui venaient sauver l’ensemble : on pense notamment à l’impériale Tuuli Takala dans le rôle attendu de la reine de la nuit, mais aussi …

From this production, amateurs will not have had much to remember, apart from an alert and reactive orchestra … and some remarkable voices who came to save the show: one thinks in particular of the imperial Tuuli Takala in the anticipated role of the Queen of the Night, but also …

Émilien Moreau, Journal Zibeline January 2018

La soprano finlandaise Tuuli Takala (La Reine de la Nuit) allie l’agilité naturelle de sa voix à la technique virtuose nécessaire à l’émission des fameux contre-fa et autres périlleuses vocalises des arias à coloratures. Son timbre scintillant de présence et d’autorité exalte les dimensions nobles et vengeresses de son rôle.

Finnish soprano Tuuli Takala (The Queen of the Night) combines the natural agility of her voice with a virtuoso technique necessary for the presentation of the famous high f’s and other perilous vocalizations of her coloratura arias. Her glittering timbre of presence and authority uplift the noble and vengeful dimensions of this role.

Roland Yvanez, Journal Ventilo 15.12.2017

 

Advent Concert of the ZDF
(Frauenkirche, Dresden, 02.12.2017)

Conductor: Christian Thielemann

Soloists:
Diana Damrau, soprano
Tuuli Takala, soprano
Benjamin Appl, baritone
Helmut Fuchs, trumpet

Sächsische Staatskapelle Dresden
Sächsischer Staatsopernchor Dresden

Der klare, strahlende Sopran von Tuuli Takala, Solistin des Dresdner Opernensembles, mischte sich hervorragend mit dem schönen hohen Bariton von Benjamin Appl, wie Takala eine der besonderen Stimmen der jungen internationalen Sängergeneration.

The clear, radiant soprano of Tuuli Takala, soloist of the Dresden Opera [Semperoper] Ensemble, blended superbly with the beautiful, high baritone of Benjamin Appl, like Takala one of the extraordinary voices of the young, international generation of singers.

Jens Daniel Schubert, Sächsische Zeitung 04.12.2017

Die finnische Sopranistin Tuuli Takala, die schon mehrere Wettbewerbe gewann und an der Semperoper mit Saisonbeginn aus dem Jungen Ensemble ins Ensemble wechselte, begeisterte mit ihrem Sopranpart, den sie mit großer Innigkeit sang und bei dem sich ihre Stimme in der Höhe mit besonderer Klangschönheit entfaltete. Sie begeisterte mit ihren mühelosen Koloraturen und schöner, klangvoller Stimme, die sie auch als Königin der Nacht in Helsinki, Dresden, Berlin und bei den Savonlinna-Opernfestspielen bekannt machten und womit sie die Besucher der Semperoper u. a. auch in „Hoffmanns Erzählungen“ begeisterte.

… Im anschließenden „Gloria“ aus der „Freischütz-Messe“ von Carl Maria von Weber konnte sich Tuuli Takala noch einmal mit ihrer schönen Sopranstimme im Zusammenklang mit Staatsopernchor und Staatskapelle entfalten.

… Das Duett „Von deiner Güt‘ o Herr und Gott“ aus Haydns Oratorium „Die Schöpfung“ brachte noch einmal die besondere Stimme und die interpretatorischen Fähigkeiten von Tuuli Takala in schöner Gemeinsamkeit mit Benjamin Appl zur Geltung, wie auch bei dem Quartett „Singet dem Herren, alle Stimmen!“, bei dem sich Hyunduk Na und Frank Blümel vom Staatsopernchor hinzugesellten.

The Finnish soprano Tuuli Takala, who has won several competitions, and from the beginning of the season switched from the Young Ensemble to the fixed ensemble of the Semperoper, thrilled with her soprano part, which she sang with great intimacy and in which her voice unfolded in the heights with a special beauty of tone. She inspired with her effortless coloratura and beautiful, sonorous voice, which has also made her known as the Queen of the Night in Helsinki, Dresden, Berlin and at the Savonlinna Opera Festival, and with which she excited the visitors of the Semperoper in e.g. “Les contes d’Hoffmann“.

In the subsequent “Gloria” from the “Freischütz-Messe” by Carl Maria von Weber, Tuuli Takala could once again unfurl her beautiful soprano voice in harmony with the State Opera Chorus and the Staatskapelle.

The duet „Von deiner Güt‘ o Herr und Gott“ from Haydn’s oratorio „Die Schöpfung“ brought forth once again the special voice and interpretive skills of Tuuli Takala in good harmony with Benjamin Appl, as well as the Quartet „Singet dem Herren, alle Stimmen!“, in which Hyunduk Na and Frank Blümel joined them from the State Opera Chorus.

Ingrid Gerk, Online Merker 03.12.2017

Neben etablierten internationalen Gästen wie der gerade von einer Asientournee zurückgekehrten Diana Damrau kommen jeweils Solisten, die eben auf dem Sprung zu einer großen Karriere sind, in die Frauenkirche – Benjamin Appl gehört in diese Kategorie. … Tuuli Takala stand ihm da nicht nach und betörte das Publikum im Gloria aus Carl Maria von Webers „Freischütz-Messe“.

Along with established international guests such as Diana Damrau, who just returned from an Asian tour, come soloists to the Frauenkirche, who are on the verge of a great career – Benjamin Appl belongs to this category. … Tuuli Takala did not fall behind and beguiled the audience in the Gloria from Carl Maria von Weber’s “Freischütz-Messe”.

Wolfram Quellmalz, Dresdner Neueste Nachrichten 03.12.2017

G. Verdi: Rigoletto / Gilda
(Savonlinna Opera Festival 2017)

Copyright: Lehtikuva / Jussi Nukari

The centre of this production is the father-daughter relationship of Rigoletto and Gilda. Every scene between Kiril Manolov and Tuuli Takala was dramatically engaging and musically captivating. Takala had the edge as Gilda; with purity of tone, dove-white in colour, a strong higher register with lovely high notes and a splendid sense of line, she dominated the evening. Dramatically she was convincing, conveying Gilda’s virginal naivety, her sense of shame and her desperate love. Keep a watchful eye: Takala is a singer worth travelling to see.

Dominic Lowe, bachtrack.com 12.7.2017

Gilda’s “Caro Nome” put Tuuli Takala’s lyrical coloratura up to full display. Her high notes were so pure and radiated innocence. Even when the speedboats jetted over the lake outside and disrupted her singing, Takala would amp her vibrato not letting anything interfere in her declarations of love to her father or the Duke. As Giovanna, Merja Mäkäla offered beautifully grounded contrasts to Takala’s transparent vocals.

Manolov and Takala made an excellent pairing as Rigoletto and Gilda, in their father and daughter relationship. Their duets made believable and deeply moving. In their chemistry, two singing actors created great drama.

David Pinedo, Opera Today 19.7.2017

Kiril Manolov Rigolettona ja Tuuli Takala Gildana olivat illan tähdet, eikä kreivin osan laulanut Rame Lahaj jäänyt heistä jälkeen. Bravo-myrsky puhkesi jo kesken teoksen.
Jo pääparin, isän ja tyttären, ulkoinen habitus koskettaa. Takala on pieni ja hento verevän, suurikokoisen Manolovin rinnalla. … Takalan Gilda on puhdas ja herkkä. Caro nome -aarian kuviot helkkyvät vaivatta ja taidolla. Loppupuolella ääneen tulee dramaattisia sävyjä, ja Takalan laulu kantaa komeasti yli orkesterin täysipauhun, epätoivo muuttaa äänenkin. Säteilevää Tuuli Takalaa ei voi liikaa ylistää..

Kiril Manolov as Rigoletto and Tuuli Takala as Gilda were the stars of the evening, and Rame Lahaj, who sang the role of the Duke, didn’t fall much behind. The bravo-storm burst already in the middle of the performance. Already the external bearing of the main couple, father and daughter, is touching. Takala is small and delicate next to the full-blooded and large Manolov. … Takala’s Gilda is pure and tender. The coloraturas of the Caro nome -aria chime with ease and skill. Towards the end of the opera, her voice gains more dramatic nuances, and Takala’s singing carries magnificently over the full roar of the orchestra; [Gilda’s] desperation changes the voice as well. One cannot praise enough the radiating Tuuli Takala…

Riitta-Leena Lempinen-Vesa, Itä-Savo 11.7.2017

Tuuli Takala on täyttänyt ne odotukset, joita hän loi jo kesällä 2013 laulukilpailuvoitoillaan. Gilda oli aivan upea roolisuoritus alusta loppuun. Ilmaisu on selkeää sekä äänellisesti että näyttämöllisesti. Ei turhaa elehtimistä, vaan aitoa, vahvaa, laulutekstistä kumpuavaa sisäistettyä tulkintaa.

Sointi on kohdallaan, ja sävyjä löytyy paletista runsaasti. Artikulaatio on selkeää, ja ääni kantaa vaivattomasti. Kun Takala tästä kuitenkin vielä parantaa, ei kansainväliselle uralle ole mitään rajoja.

Tuuli Takala has fullfilled the expectations, which she created already in the summer of 2013 with her singing competition triumphs. Her Gilda was a truly glorious performance from beginning to end. Her interpretation is clear and distinct, both vocally and scenically. No unnecessary gestures, but genuine, strong, internalized expression stemming from the song text.

The timbre of the voice is well in place, and there is an abundance of nuances in her palette. The articulation is clear and the voice carries with ease. When Takala nevertheless still improves from here, there are no boundaries for an international career.

Jussi Mattila, Etelä-Suomen Sanomat (ESS) 12.7.2017

Föreställningens stora vokala utropstecken var unga Tuuli Takala, vars känsligt gestaltade Gilda klangmässigt, intressant nog, kom förbluffande nära en ung Mirella Freni.

The grand vocal exclamation point of the performance was the young Tuuli Takala, whose sensitively shaped Gilda came timbre-wise – interesting enough – astonishingly close to a young Mirella Freni.

Mats Liljeroos, Hufvudstadsbladet 12.7.2017

W.A. Mozart: Die Entführung aus dem Serail / Blonde
(Semperoper Dresden 2017)

Copyright: Jochen Quast

Tuuli Takala (Junges Ensemble) verlieh der Blonden die nötige Vitalität. Sie hatte das Herz auf dem rechten Fleck und die Partie in ihrer ausdrucksfähigen Stimme.

Tuuli Takala (Young Ensemble) gave the necessary vitality to her Blonde. She had her heart in the right spot and the role in her expressive voice.

Ingrid Gerk, Der Neue Merker Online 15.5.2017

Staunen durfte man wieder einmal über Tuuli Takala. Die junge Sängerin, die noch dem Jungen Ensemble des Hauses angehört, verblüffte in der laufenden Spielzeit durch ihre Gestaltung von Rollen wie Olympia, Gilda, Königin der Nacht… Die Stimme ist hörbar gereift. Ihr mangelt es weder an Beweglichkeit, Kraft noch Koloratur. Das paart sie mit natürlicher Spielfreude und angemessenem Spielwitz. Man gewinnt den Eindruck, dass sie eines Tages die Konstanze singen könnte.

Once again one could be astonished by Tuuli Takala. The young singer, who still belongs to the Young Ensemble of the opera house, dazzled in the current season in her portrayals of roles like Olympia, Gilda, Queen of the Night… Her voice has audibly matured. It lacks neither agility, strength nor coloraturas. And she pairs it with a natural joy of performing and appropriate playfulness. One gains the impression that one day she could sing Konstanze.

Christoph Suhre, Der Neue Merker 30.4.2017 (paper version)

Tuuli Takala als ihre Zofe Blonde nimmt es zwar etwas leichter, hält aber ebenfalls zu ihrem Freund, was sie mit viel spielerischem Temperament und schöner Stimme beweist.

Tuuli Takala as her maid ‘Blonde’ takes it [the seductive advances of the Turks] indeed a bit easier, but also holds true to her boyfriend, which she proves with a lot of playful temperament and a beautiful voice.

Gudrun Stabenow, Wochenkurier 21.4.2017

Groß die Feier, finden sich die Paare wieder. Blonde, wunderbar besetzt mit der frech-fröhlichen Tuuli Takala, und Pedrillo, …

Great is the celebration, when the couples find each other again. Blonde, wonderfully cast with the cheeky-cheerful Tuuli Takala, and Pedrillo, …

Stefan Amzoll, Neues Deutschland 20.4.2017

Dem schlossen sich die Solisten überwiegend an. Allen voran Tuuli Takala als Blonde – eine verführerische Schelmin mit viel Glanz und Kraft in der Stimme.

The soloists predominantly joined them [the orchestra]. Above all Tuuli Takala as Blonde – a seductive scoundrel with plenty of shine and strength in her voice.

Michael Ernst, Neue Musikzeitung (nmz) 18.4.2017

… die Sängerinnen Simona Šaturová (Konstanze) und Tuuli Takala (Blonde) ließen die Koloraturen perlen – verspielte Heiterkeit, ganz Amadeus.

…, the singers Simona Šaturová (Konstanze) and Tuuli Takala (Blonde) made the coloraturas into pearls – playful merriment, all Amadeus.

hn, Dresdner Morgenpost 18.4.2017

Ganz anders Blonde, die den Avancen von Osmin mit sturer Standhaftigkeit trotzt und sich so gar nicht mit dem Frauenbild des Türken anfreunden kann. Tuuli Takala ist eine entzückende, freche Blonde, die sich selbstbewusst im Reich der Fremden behauptet.

Totally different is Blonde, who defies the advances of Osmin with stubborn perseverance and cannot at all come to terms with the Turkish female image. Tuuli Takala is a lovely, sassy Blonde, who asserts herself confidently in the realm of strangers.

Nicole Czerwinka, Dresdner Neueste Nachrichten 17.4.2017

An ihrer Seite ist Tuuli Takala eine Blonde mit schöner, kräftiger wie nuancenreicher Stimme. Im Spielerischen greift sie oft in die Soubretten-Schublade.

By her side Tuuli Takala is a Blonde with a beautiful and powerful voice rich in nuances. In acting she often reaches into the soubrette-drawer.

Jens Daniel Schubert, Sächsische Zeitung 18.4.2017 (paper version)

Die Slowakin Simona Saturová als Konstanze hatte Koloraturen a la Königin der Nacht zu bewältigen, die sie genauso klangvoll vorstellte wie die Finnin Tuuli Takala die des Blondchen.

The Slovakian Simona Šaturová as Konstanze had to handle coloraturas à la Queen of the Night, which she presented just as sonorously as the Finnish Tuuli Takala as Blonde.

Friedbert Streller, Musik in Dresden 16.4.2017

Vollkommen präzise und akzentfrei gelingt hingegen Tuuli Takala die Blonde. Als Mitglied des jungen Ensembles der Semperoper muss sie sich kein Stück verstecken. Im Gegenteil! Ihre Stimme wirkt eher zu groß für das Blondchen, zu kernig und dunkel. Die hoch gelegenen Spitzen strahlen außerdem zu wenig, und alles in allem deutet das doch eher eine dramatische Stimmausprägung an.

Tuuli Takala however – perfectly precise and accent-free – succeeds as Blonde. As a member of the ‘Young Ensemble’ of the Semperoper she does not have to hide anything. On the contrary! Her voice seems to be quite too big for Blonde, too robust and dark. The high peaks also do not shine enough, and all in all this indicates rather a dramatic vocal characteristic.

Theo Hoflich, klassik.com 15.4.2017

G. Verdi: Rigoletto / Gilda
(Semperoper Dresden 2017)

Als Gilda überraschte die junge finnische Sopranistin Tuuli Takala, die bisher vor allem große Mozart-Rollen (Königin der Nacht, Fiodiligi, Zerlina) in ihrer finnischen Heimat sang und jetzt auch in Berlin (Komische Oper, Deutsche Oper – Königin der Nacht) singt. 2014/15 gab sie ihr Debüt an der Semperoper als Barbarina und ist seit 2014/15 Mitglied des Jungen Ensembles. Nach Papagena und Frasquita („Carmen“) und „Köngin der Nacht“ begeisterte sie hier als Olympia in „Les Contes d’Hoffmann“ und als Waldvogel in „Siegfried“, Rollen, mit denen sie nachdrücklich auf sich aufmerksam machte. Mit wunderbarer Höhe, klangvoller, sehr flexibler Stimme, leichten, lockeren Koloraturen und innigem Ausdruck beeindruckte sie in jeder Phase als sanfte, zarte Gilda.

As Gilda surprised the young Finnish soprano Tuuli Takala, who has until now sung above all big Mozart roles (the Queen of the Night, Fiordiligi, Zerlina) in her Finnish homeland, and now also sings in Berlin (Komische Oper, Deutsche Oper – the Queen of the Night). In 2014/15 she gave her debut at the Semperoper as Barbarina and since 2015/16 she is a member of the Young Ensemble. After her Papagena and Frasquita (Carmen) and the Queen of the Night, she thrilled here as Olympia in “Les Contes d’Hoffmann” and as the Woodbird in “Siegfried”; roles with which she strongly attracted attention to herself. With wonderful height, a sonorous, very flexible voice, light and easy coloraturas and an intimate expression, she impressed in every phase as the gentle, delicate Gilda.

Ingrid Gerk, Der Neue Merker Online 20.2.2017

R. Wagner: Siegfried / Waldvogel
(Semperoper Dresden 2017)

Siegfried retrouvera son enfance en échangeant à plusieurs reprises sa place avec celle d’un petit garçon qui endossera physiquement le rôle de l’Oiseau de la forêt, superbement chanté par la voix colorée autant que charnue de Tuuli Takala, particulièrement bien projetée.

Siegfried rediscovers his childhood by exchanging his place on several occasions with a little boy, who physically takes on the role of the Woodbird, superbly sung by the colourful as well as beefy voice of Tuuli Takala, especially well projected.

Vincent Guillemin, Altamusica.com 22.1.2017

Bel oiseau enfin de Tuuli Takala à la voix plus corsée que les rossignols usuels du rôle et qui cisèle sa diction au milieu de ses pirouettes papillonnantes.

And finally the beautiful bird of Tuuli Takala, with a voice more full-bodied than that of the usual nightingales in the role, and who chiseled out her diction amidst her fluttering spins.

Yannick Boussaert, Forumopera.com 26.1.2017

Tuuli Takalas tadelloser Waldvogel komplettierte das Ensemble, …

Tuuli Takala’s impeccable Woodbird completed the ensemble, …

Josef Schmitt, Die Presse 23.1.2017

Pures Gold in klingenden Tönen.
Es scheint, als wäre alles pures Gold, was da in Töne erklingt. Ob Edelbass … oder Tuuli Takalas betörender Waldvogel.

Pure Gold in the sounding notes.
It seems as if everything, which sounds in tones would be pure gold. Whether a noble bass … or Tuuli Takala’s enchanting Woodbird.

Wolfram Quellmalz, Dresden Neueste Nachrichten (paper version) 24.1.2017

 

J. Offenbach: Les Contes d’Hoffmann / Olympia
(Semperoper Dresden 2016-17)

Copyright: Jochen Quast

Tuuli Takala is a very exciting find.  Her Olympia was sensational.  A full sound with an attractive creamy duskiness and good height, she also has a good trill.  She added some beguiling embellishments to her big number that really made a positive difference to the line.

Operatraveller 8.1.2017

Das Ensemble überzeugt. … Tuuli Takala stellt mit brillanten Koloraturen eine fesselnde Olympia auf die Bühne.

The ensemble convinces. … Tuuli Takala sets a captivating Olympia on the stage with brilliant coloratura.

Dietrich Bretz, Südwest Presse 4.1.2017

… im Zentrum das weiße Brautkleid, das faszinierenderweise allen Akteurinnen gut stand: Tuuli Takala als spitzetanzender und blitzblanke Koloraturen singender Olympia,…

… in the center the white wedding dress, which suited all the actresses fascinatingly well: Tuuli Takala as the pointe-dancing and shining coloratura -singing Olympia,…

Jens Daniel Schubert, Sächsische Zeitung 6.12.2016

Hoffmann presst Frauen in Klischees wie Blüten ins Herbarium: Erst Olympia – die Puppe wird echte Ballerina und Hoffmann verschwindet unter ihrem Rock. Verständlich, denn Tuuli Takala zeigt die sängerisch wärmste, schönste und in dieser Rolle deshalb ungewöhnliche Leistung des Abends. Hollywood-Archetyp in etwa die sanfte Julia Roberts.

Hoffmann presses women into stereotypes like flowers into a herbarium: First Olympia – the doll becomes a real ballerina and Hoffmann disappears under her skirt. Understandably so, because Tuuli Takala presents vocally the warmest, most beautiful, and in this role therefore most unusual performance of the evening. A Hollywood-archetype like, for instance, the soft Julia Roberts.

Roland H. Dippel, Concerti Opern-Kritiken 6.12.2016

In vielen Aufführungen werden die drei [Olympia, Antonia, Giulietta] mit einer Sängerin besetzt. Die neue Dresdner Inszenierung von Johannes Errath nahm dafür drei: eine perfekte Sopranistin mit der Finnin Tuuli Takala aus dem Jungen Ensemble blitzsauber und faszinierend in der Darstellung, …

In many productions are all three [Olympia, Antonia, Giulietta] cast with one singer. The new staging in Dresden by Johannes Erath took instead three: a perfect soprano in the Finnish Tuuli Takala from the Young Ensemble, sparkling pure and fascinating in her portrayal, …

Friedbert Streller, Musik-in-Dresden 7.12.2016

Zuerst verliebt er sich in die schöne Olympia, in deren Rolle die Sopranistin Tuuli Takala mit herrlichen Koloraturen glänzt. Zu spät erkennt Hoffmann, dass seine Angebetete nur eine leblose Puppe ist.

At first he falls in love with the beautiful Olympia, in whose role the soprano Tuuli Takala shines with magnificent coloratura. Too late realizes Hoffmann that his beloved is only a lifeless doll.

Wochenkurier 8.12.2016

So wandert Hoffmann rückblickend in die Welten von ganz unterschiedlichen Frauen, jede im weißen Tüllkleid und mit bezaubernder Stimme versehen: Die Finnin Tuuli Takala singt Olympia mit süßem, glockenklaren Sopran, wirkt zerbrechlich wie Porzellan, wenn sie auf Zehenspitzen tanzt.

Thus wanders Hoffmann retrospectively in the worlds of completely different women, each in a white tulle-dress and with an enchanting voice: The Finnish Tuuli Takala sings Olympia with a sweet soprano as clear as a bell, and she seems fragile like porcelain when she dances on tiptoes.

Nicole Czerwinka, Elbmargarita 6.12.2016

Die Sopranistin Tuuli Takala aus dem Jungen Ensemble der Semperoper singt die Koloraturarie der Puppe Olympia beeindruckend, der gefährliche Reiz der Automatenkoloraturen wird sich noch einstellen.

The soprano Tuuli Takala from the Young Ensemble of the Semperoper sings the coloratura-aria of the doll Olympia impressively, the dangerous charm of the automaton-coloraturas is yet to appear.

Boris Gruhl, Dresdner Neueste Nachrichten (paper version) 6.12.2016

 

F. Poulenc: Gloria
(Tampere Hall, Tampere, Finland 4.11.2016)

Kuoro ja sopraano lauloivat enkelimäisesti.

… Esityksen varsinainen enkeli oli kuitenkin sopraano Tuuli Takala, jonka sisääntulo kolmannen osan Domine Deus -kommentilla oli harvinaisen kaunis ja koskettava hetki.

Takala ilmaisi musiikin ja teoksen sanomaa muutenkin hyvin herkällä ja eleettömällä intensiteetillä. Lopun Amen oli puhtaudessaan aivan ihastuttavan kirkas ja nöyrä musiikillinen tuokio.

The choir and the soprano sang angelically.

… However, the true angel of the performance was soprano Tuuli Takala, whose entrée in the third movement with “Domine Deus” was an exceptionally beautiful and touching moment.

Takala expressed the message of the music and the whole piece in a very sensitive and peaceful intensity. The “Amen” in the very end was in all its purity an exquisitely bright and humble musical instant.

Harri Hautala, Aamulehti 6.11.2016

 

W.A. Mozart: Don Giovanni / Zerlina
(Savonlinna Opera Festival 2016)

Copyright: Hannu Luostarinen

Don Giovanni -miehityksen kruunu oli Dresdenin Semperoperin kiinnittämä nuori sopraano Tuuli Takala. Hän sai maalaisneito Zerlinan roolissa kriitikon höpertyneen hymyn valtaan. Miten kaunista ja luontevaa Mozart-laulamista! Ja hyvää näyttelemistä!

The crown of the Don Giovanni cast was young soprano Tuuli Takala, currently engaged by the Semperoper Dresden. As the country-maid Zerlina, she manages to lead this critic into the midst of an intoxicated smile. What beautiful and natural Mozart-singing! And good acting!

Vesa Sirén, Helsingin Sanomat 10.7.2016

Natürlich lässt der übliche „Savonlinna roar“, mit der alle Leistungen falls differenzierungslos akklamiert werden, keine Rückschlüsse auf die tatsächliche Qualität zu, doch zumindest nach meiner Meinung hoben sich drei Leistungen positiv aus dem Rahmen einer insgesamt durchschnittlichen bis problematischen Besetzung ab. Nach ihrer Königin der Nacht an der Finnischen Nationaloper erbrachte die junge Tuuli Takala mit ihrer Zerlina wieder eine Probe ihrer außergewöhnlich schönen, gerade für dieses Fach hervorragend geeigneten Stimme. Auch wenn sie sich der Schwierigkeiten der Königin der Nacht imponierend entledigt hatte, kommen hier, im lyrischen Bereich, ihre Stärken am überzeugendsten zur Geltung.

Of course the usual „Savonlinna roar“ – with all performances acclaimed, if without differentiation – leaves no conclusions about the actual quality, but at least in my opinion there were three performances, which positively elevated themselves from the framework of an overall average to problematic cast. After her Queen of the Night at the Finnish National Opera, the young Tuuli Takala rendered with her Zerlina yet another sample of her exceptionally beautiful voice superbly suited just for this fach. Even if she tackled the difficulties of the Queen of the Night impressively, it was here – in the lyric range – where her strengths most convincingly came forth.

Sune Manninen, Der Neue Merker Online 9.7.2016

Wie schon in der Premiere wiederholten Zerlina, Ottavio und Komtur ihre ausnehmend guten Leistungen, Tuuli Takala mit einem schon auf größere Aufgaben (nächstes Jahr Gilda in Savonlinna) hinweisenden wunderschön lyrischen Material, …

As already in the Premiere, Zerlina, Ottavio and the Komtur repeated their exceptionally good performances – Tuuli Takala with a gorgeous lyric material, already pointing to bigger tasks (next year Gilda in Savonlinna)…

Sune Manninen, Der Neue Merker Online 18.7.2016

Valovoimaisen Tuuli Takalan luontevasti resonoiva, kaunis ääni on hunajaa korville, ja Zerlinasta kasvaa merkittävä hahmo.

The naturally resonant, beautiful voice of luminous Tuuli Takala is honey to the ears, and the character of  Zerlina grows to be significant.

Riitta-Leena Lempinen-Vesa, Itä-Savo 11.7.2016

Tuuli Takala osoitti Zerlinan roolissa kehittyneensä vahvaksi lavaesiintyjäksi, jonka ääni on paitsi kaunis myös huomattavan kantokykyinen.

In the role of Zerlina, Tuuli Takala demonstrated that she has become a strong stage performer, whose voice is not only beautiful but carried also remarkably well.

Päivi Loponen-Kyrönseppä, Aamulehti 10.7.2016

Tasapainoa löytyi myös Masetto-talonpojan ja Zerlina-maalaistytön presenssistä. Basso Jussi Merikannon Masetto oli silmin nähden ja korvin kuullen vihainen hänen morsiantaan vikitelleelle Don Giovannille, ja Tuuli Takalan upeita sävyjä sisältänyt sopraano ihastutti useamman kerran.

Balance [to the performance] was found also in the presences of peasant-Masetto and country girl -Zerlina. Bass Jussi Merikanto was visibly and audibly angry at Don Giovanni, who seduces his fiancée, and the soprano of Tuuli Takala, which contained stunning tones, enchanted time after time.

Jyri Ojala, Savon Sanomat 11.7.2016

Med sin vackra klang var Tuuli Takala väl värd den stormapplåd hon fick för sin Zerlina.

With her beautiful sound, Tuuli Takala was well worth the storm of applause she received for her Zerlina.

Jan Granberg, HBL 11.7.2016

 

W.A. Mozart: Die Zauberflöte / the Queen of the Night
(The Finnish National Opera 2016)

Copyright: Heikki Tuuli

Sopraano Tuuli Takala on tähtiloistoinen Yön kuningatar.

Soprano Tuuli Takala is a star-brilliant Queen of the Night.

Hannu-Ilari Lampila, Helsingin Sanomat 28.2.2016

Tuuli Takala oli suvereeni Yön kuningatar…

Tuuli Takala was a sovereign Queen of the Night…

Harri Kuusisaari, ESS 27.2.2016

Nattens drottning är en av verkets mest originella gestalter, som bara gör två egentliga framträdanden. Visst har man hört mera skrämmande gestaltningar av henne, men Tuuli Takala, verksam i Dresden, har en härligt vacker stämma och sjunger rent och skönt.

The Queen of the Night is one of the most eccentric characters of this work, making only two essential appearances. Certainly one has heard more frightening expressions of her, but Tuuli Takala, active in Dresden, has a gorgeous voice and sings with purity and beauty.

Wilhelm Kvist, Hufvudstadsbladet 27.2.2016

Tuuli Takala on huippukorkeassa Yön kuningattaren roolissa (tällä kertaa mielikuvituksellisen hämähäkkivartalon saaneena) jo konkari ja taituri, joka ansaitsi aplodimyrskynsä.

Tuuli Takala is already a veteran and virtuoso in the extremely high role of the Queen of the Night (this time in the imaginative body of a giant spider), who well deserved her storm of applause.

Lauri Mäntysaari, Turun Sanomat 28.2.2016

 

G.F. Händel: The Messiah
(Tampere-talo, Finland 2015)

Marjukka Tepponen ja Tuuli Takala toivat sopraanoaarioihin sopivan erilaista sävyä, Tepponen oopperamaisempaa ja Takala instrumentaalisempaa ilmettä. … Takalan äänen puhdas kirkkaus valaisi esityksen joka kerta syttyessään, kauneimmin ehkä viimeisessä aariassa ennen kuorofinaalia.

Marjukka Tepponen and Tuuli Takala brought a fitted amount of different tone to the soprano arias, Tepponen more of an operatic and Takala more of an instrumental expression. … The pure radiance of Takala’s voice illuminated the performance every time it lit up, perhaps most beautifully in the last aria before the choral finale.

Harri Hautala, Aamulehti 22.12.2015 (paper version)

W.A. Mozart: Die Zauberflöte / the Queen of the Night
(Theater Bielefeld 2015)

Eine stimmliche Sensation gibt es allerdings auch zu vermelden: Tuuli Takala muss sich zwar bewegen wie eine zerbrochene Olympia-Puppe, singt aber mit dem Strahl der sternflammenden Königin – inklusive aller Spitzentöne, Koloraturen und Emotionen.

A vocal sensation is yet also to be reported: Tuuli Takala must indeed move like a broken Olympia-doll, but sings with the beam of a star-flaming Queen – including all the top-notes, coloraturas and emotions.

Rebecca Hoffmann, Opernnetz 16.10.2015

Tuuli Takala (Foto) erfüllt die Rolle der ´Königin´ grandios.

Tuuli Takala, die einzige Gastkünstlerin des Abends, was für die Qualität des Bielefelder Ensembles spricht, erweist sich als grandiose Sopranistin: bezwingende Bühnenpräsenz, Anmut in den tragischsten Posen, die Stimme glasklar und zugleich warm und geerdet, makellos und bestechend in den höchsten Höhen der Rachenarie.

Tuuli Takala (Photo) fulfills the role of the ´Queen´ fantastically.

Tuuli Takala, the only guest artist of the evening, which speaks of the quality of the Bielefeld Ensemble, proves out to be a terrific soprano: compelling stage presence, grace in the most tragic poses, the voice glass-clear but at the same time warm and grounded, immaculate and impressive in the highest heights of the vengeance-aria.

Johannes Vetter, Neue Westfälische 28.9.2015

Tuuli Takala (27) brilliert als Königin der Nacht.

… Wie ein Deus ex machina steigt eine angestaubte Königin der Nacht aus einer Kiste empor. … Tuuli Takala gelingt in dieser Rolle etwas Grossartiges: Die erst 27-jährige Sopranistin meistert die Höhen und Koloraturen ihrer Arien mit stimmlich überragender Vitalität und Brillanz. Sie mimt aber zugleich die ungelenke Marionette, die eigentlich schon ausgedient hatte, aber aus der Not heraus noch einmal hervorgeholt wurde.

Tuuli Takala (27) shines as the Queen of the Night.

… Like a Deus ex machina a dusty Queen of the Night rises up from a box. … Tuuli Takala succeeds in this role as something grand: the only 27-year-old soprano masters the heights and coloraturas of her arias with vocally paramount vitality and brilliance. At the same time she also acts the unwieldy puppet, which had actually already had its day, but out of necessity was once more brought forth.

Uta Jostwerner, Westfalen-Blatt 28.9.2015 (paper version)

W.A. Mozart: Le Nozze di Figaro / Barbarina
(Semperoper Dresden at the Savonlinna Opera Festival, Finland 2015)

… ja sama korkea taso säilyi pienempien roolien miehityksessä Barbarinaa eli Tuuli Takalaa myöten. Takala on juuri valittu Semperoperin “Junges Ensembleen”, mutta hän otti täysin paikkansa myös varsinaisessa ensemblessa. Takala saapui lavalle pelehtien paitulissa Cherubinon kanssa, ja myöhemmin hän lauloi Neula-aariassa koskettavasti koko produktion ydintä. Kateissa ei lopulta ole vain neula, vaan mennyt aika ja sen viattomuus.

… and the same high level remained in the smaller roles, reaching all the way to Barbarina [performed] by Tuuli Takala. Takala has just been chosen to join the “Junges Ensemble” [of the Semperoper Dresden], but she completely took her place in the actual ensemble as well. Takala entered the stage fooling around with Cherubino in a nightie, and later in the Needle-aria she sung touchingly, grasping the core of the whole production. Lost was not only the needle, but in the end the entire bygone time and its innocence.

Vesa Sirén, Helsingin Sanomat 14.7.2015

Tuuli Takala lauloi koskettavasti Barbarinan aarian ja loisti pienessä, mutta sävykkäässä roolissaan.

Tuuli Takala sang the aria of Barbarina touchingly and shined in the small yet nuanced role.

Riitta-Leena Lempinen-Vesa, Länsi-Savo 14.7.2015

Laulajat ovat tasokkaita, energisiä ja roolihahmojensa näköisiä. Huipputaloon kiinnitetty suomalaissopraano Tuuli Takala on suloinen ja viettelevä, mutta myös rakkaudessa pettyvä Barbarina, ikuinen toinen nainen.

The singers are upscale, energetic and look like their role characters. Finnish soprano Tuuli Takala, who has been engaged to the top opera house, is a sweet and seductive Barbarina, who gets deceived by love and remains forever the other woman.

Savon Sanomat 14.7.2015

Förra Mustakalliosegraren Tuuli Takala har nyligen fått fast anställning vid Semper Oper och hon sjöng Barbarinas sång om den försvunna nålen riktigt vackert.

The latest winner of the [Timo] Mustakallio singing competition, Tuuli Takala, has recently received a fixed engagement at the Semperoper, and she sang Barbarinas song of the lost needle truly beautifully.

Jan Granberg, Hufvudstadsbladet 15.7.2015

Suomalainen Tuuli Takala täytti niin ikään paikkansa ensemblessä mallikkaasti Barbarinan roolissa.

Also in the role of Barbarina Finnish Tuuli Takala filled her place in the ensemble in an exemplary fashion.

Jussi Mattila, Keskisuomalainen 15.7.2015

 

34th International Hans Gabor Belvedere Singing Competition (Amsterdam 2015)

Unbedingt erwähnt sei auch die Finnin Tuuli Takala, ein lyrischer Sopran mit fülligem Timbre und bestechender Koloratursicherheit als Königin der Nacht.

One should absolutely mention also the Finnish Tuuli Takala, a lyric soprano with rich timbre and brilliant, secure coloraturas as the Queen of the Night.

Gerhard Persché, Opernwelt Magazine Sept./Oct. 2015, page 81

Four singers stood out in particular in the finals for their outstanding musicianship, distinctive voices and their powerful ability to communicate to an audience. … The 27-year-old Finnish soprano Tuuli Takala is already establishing herself on the international stage. In the Belvedere finals, she showed exceptional poise and control in her beautifully phrased and nuanced performance of the Queen of the Night’s ‘O zittre nicht’ from The Magic Flute.

Opera Now Magazine 6.7.2015

Een voorbeeldig Mozartiaan toonde zich echter Tuuli Takala, de naam die ik aankruiste op mijn stemformuliertje. Haar verschroeiende Koningin van de Nacht maakte zo mogelijk nog meer indruk in het recitatief dan in de coloraturen. Ze viel niet in de prijzen, maar twee aangeboden engagementen verzachtten ongetwijfeld de teleurstelling.

An exemplary Mozartian was however found in Tuuli Takala, the name which I ticked into my voting form. Her searing Queen of the Night was, if possible, even more impressive in the recitative than in the coloraturas. She did not receive main prizes, but the two offered engagements undoubtedly alleviated the disappointment.

Martin Toet, Operamagazine.nl 6.7.2015

On critique, on pinaille mais si on coupe ainsi les cheveux en quatre, c’est parce qu’au-dessus de cette mêlée déjà remarquable, se détachent cinq chanteurs difficiles à départager tant leurs qualités, indéniables, sont peu comparables. Quel rapport entre Kangmin Justin Kim et Tuuli Takala ? Le premier, célèbre pour son… … La seconde n’en est pas moins sensationnelle, elle qui d’un soprano solide, presque dramatique par l’ampleur extrait, dans la première aria de la Reine de la nuit des suraigus d’une précision stupéfiante. Comment expliquer qu’aucun des deux chanteurs ne repartent avec un prix si ce n’est par le fait que l’avis du jury, au contraire du nôtre, se base sur l’écoute de plusieurs airs?

We criticize, we nitpick, we split hairs but this is because above this already remarkable pack stand out five singers, difficult to decide between, as their qualities are undeniably not comparable. What is the relationship between Kangmin Justin Kim and Tuuli Takala? The first, celebrated for his… … The second [Takala] is no less sensational. She has a solid soprano voice, almost dramatic in extracted magnitude, and of stunning precision in the heights of the first aria of the Queen of the Night. How to explain that neither one of these two singers go back with a prize, other than by the fact that the opinion of the jury, unlike ours, is based on listening to several arias?

Christophe Rizoud, Forumopera.com 4.7.2015

Er hätte bei mir Platz 4 belegt – aber genauso wie mein persönlicher Platz 2, bekam er auch keinen offiziellen Stockerlplatz! Sie war die zweite großartige Mozart-Interpretin des Abends, die 28 jährige kleine Finnin Tuuli Takala, die mit Attacke und passendem Material, so gar nicht piepsig, glasklare Koloraturen der Königin der Nacht ins Auditorium pfefferte! Ausserdem trug sie das geschmackvollste Kleid des Abends und wirkte sehr professionell – immerhin hat sie diese Partie auch schon in Helsinki und beim Savonlinna Festival gesungen. Brava!

He [Krizaj] would have placed 4th in my opinion – but just as my personal 2nd Place [Takala], he did not receive any official podium place either! The 28-year-old small Finnish [soprano] Tuuli Takala was the second superb Mozart interpreter of the evening, who with attack and suitable material, not at all squeaky, peppered crystal-clear coloratura of the Queen of the Night into the auditorium! Furthermore she wore the most tasteful dress of the evening and acted very professional – after all, she has sung this role already in Helsinki and at the Savonlinna Festival. Brava!

Michael Tanzler, Der Neue Merker online 4.7.2015

 

W.A. Mozart: Le nozze di Figaro / Barbarina
(Semperoper Dresden 2015)

… Dass diesem tollen Tag der nächste folgen wird, steht außer Frage. Dann wird vielleicht Tuuli Takala, die hier als Barbarina mit ihrem leicht geführten und von dunkler Sinnlichkeit grundierten Sopran auf sich aufmerksam macht, die Künste der Verführung gänzlich beherrschen. Sie wäre nicht die erste Sängerin dieser Partie, die sich zur Susanna und dann auch zur Gräfin entwickelt hätte.

… There is no question, that this great day will be followed by the next. Then perhaps Tuuli Takala – who here attracts attention as Barbarina with her easily flowing soprano primed with dark sensuality – masters the art of seduction entirely. She would not be the first singer of this role, who developed to be Susanna and then also the Countess.

Boris Gruhl, Dresdner Neueste Nachrichten 22.6.2015 (paper version)

Traurig singt die Barbarina – Hörens- und sehenswert ist Tuuli Takala, die als Barbarina mit ihrem traurigen Lied von der Verlorenen die Tiefendimension öffnet.

Barbarina sings of sorrow – Worth hearing and worth seeing is Tuuli Takala, who as Barbarina with her sad song of loss opens up a dimension of depth.

Jens Daniel Schubert, Sächsische Zeitung 22.6.2015 (paper version)

Die zweite große Arie der Gräfin wird bei Sarah-Jane Brandon dann aber zum vokalen Glanzstück. Und Tuuli Takala fügt mit der kleinen, aber feinen Arie der Barbarina “Ich habe sie verloren” noch eines hinzu.

The second major aria of the Countess was then made by Sarah-Jane Brandon into a vocal showpiece. And Tuuli Takala added yet another one with the small but fine aria of Barbarina “I have lost it”.

Joachim Lange, Online Musik Magazin 23.6.2015

Wie es scheint, hat die lustvolle Atmosphäre von Oper und szenischer Umsetzung das gesamte Ensemble – zu dem auch eine quicklebendige Tuuli Takala als Barbarina und … gehören – spielfreudig mitgerissen und zu sängerischen Höchstleistungen angesteckt.

It seems that the entire ensemble – to which also includes the lively Tuuli Takala as Barbarina and … – has been swept away to playfulness by the pleasurable atmosphere of opera and scenic implementation, which also infected vocal excellence.

Michael Ernst, Neue Musikzeitung Online 24.6.2015

Eine hübsche, wenn auch äußerlich mit ihrer rothaarigen Pony-Perücke eher kesse, Barbarina mit schöner Stimme war Tuuli Takala

Tuuli Takala was a pretty, yet externally in her red-head Pony-wig a rather saucy Barbarina with a beautiful voice

Ingrid Gerk, Der Neue Merker online

 

G. Rossini: Il Viaggio a Reims / La Contessa di Folleville
(Sibelius Academy 2015)

Hämmästyksen aiheita on esityksen korkea vokaalinen taso. Sopraanot Tuuli Takala ja Saara Kiiveri ja mezzosopraano Erica Back ovat kirkkaimmat bel canto -tähdet, joissa on helkkyvää vokaalista säteilyä, nuoruuden elinvoimaa ja valloittavaa näyttämöllistä hullutteluhenkeä.

One of the reasons for amazement [in this production] is the high vocal quality. Sopranos Tuuli Takala and Saara Kiiveri and mezzo-soprano Erica Back are the brightest stars of bel canto, who have ringing vocal radiance, youthful vitality and a captivating whimsical spirit on stage.

Hannu-Ilari Lampila, Helsingin Sanomat 17.4.2015

Till karikatyrerna hör också… den stolliga franska Europarlamentarikern Folleville (Tuuli Takala), som verkligen sjöng briljant.

To the caricature figures belongs also … the crazy French Member of European Parliament Folleville (Tuuli Takala) who indeed sang brilliantly.

Jan Granberg, Huvudstadsbladet 13.4.2015

… oopperaopiskelijat ylsivät tasokkaisiin suorituksiin riehakkaina näyttelijöinä, vapautuneina koristelijoina ja ilmeikkäinä bel canto -laulajina.

Tuuli Takala oli suorastaan suvereeni Folleville…

… The opera students reached high-class performances as rambunctious actors, liberated ornamentors and expressive bel canto -singers.

Tuuli Takala was a downright sovereign Folleville …

Auli Särkiö, Rondo Classic 13.4.2015

 

W.A. Mozart: Requiem
(Helsinki Philharmonic Orchestra, Helsinki)

… var utförandet i den profana Musikhushelgedomen på anmärkningsvärt hög nivå, inte minst som man hade lyckats engagera en handfull spännande röster. Tuuli Takala är blott 27 år gammal men har en mycket tilltalande sopranröst, och tillsammans med Niina Keitel, Jussi Myllys och Mika Kares formade hon en samstämmig kvartett.

… the delivery in this secular Music House shrine was at a remarkable level, and not least because they had succeeded in engaging a handful of exciting voices. Tuuli Takala is just 27 years old but has a very appealing soprano voice, and together with Niina Keitel, Jussi Myllys and Mika Kares she formed a concordant quartet.

Wilhelm Kvist, Hufvudstadsbladet 1.4.2015

 

Reviews 2014

Concert of the Young Musicians of the Year 2014
(Pro Musica, Tampere Hall)

Nuori sopraano Tuuli Takala osoittautui Tampere-talossa sekä taitavaksi laulajaksi että kypsäksi tulkitsijaksi.

Leino -laulut olikin tämän vuoden nuorten muusikoiden palkintokonsertin korkein taiteellinen huippu. Sopraano Tuuli Takala osoitti vaativan teoksen parissa sekä huikeaa äänellistä osaamista että kypsää tulkintavoimaa. Suomen kielen pitkät vokaalit ovat innoittaneet Saariahon aivan ihmeellisinä liitäviin melodialinjoihin, jotka Takala hienolla sopraanollaan välitti vaikuttavasti. Sellaiset sanat kuin puut ja muut voisivat tuskin tätä vivahteikkaammin enää soida! Pianisti Ville Matvejeff puolestaan piti hienosti huolta siitä, että laulajan usein tuulen luontevuuden lailla hengittävä ääni sai ympärilleen mahdollisimman kuulaan ja pelkistetyn sointimaailman. Kokonaisuus oli vähäeleisyydestään huolimatta mykistävän intensiivinen ja voimakas.

Takala lauloi miellyttävästi myös Richard Straussin varhaisia liedejä. Sopraanon äänen puhtaus ja tasainen sointi tuottivat näissä klassikoissa horjumattoman varmaotteisia tulkintoja.

The young soprano Tuuli Takala proved out to be both a skillful singer and a mature interpreter in the [concert at] Tampere Hall.

The Leino Songs by Kaija Saariaho were indeed the supreme artistic climax of this year’s award-concert of the Young Musicians of the Year. Soprano Tuuli Takala demonstrated both immense vocal skill and profound interpretative power amidst this demanding piece (song cycle). The long vowel lines of the Finnish language had inspired Saariaho to compose the most marvelous soaring melody lines, which Takala conveyed impressively with her beautiful soprano voice. Words like ‘puut’ (trees) and ’muut’ (others) could hardly sound more nuanced than this! As for pianist Ville Matvejeff, he elegantly took care of the singer’s natural, wind-like breathing voice, creating a clear and reduced timbre around it. The entity [of this song-cycle], despite being unadorned, was stunningly intense and powerful.

Takala also sang early songs by Richard Strauss with equal delight. The purity and smooth tone of the soprano produced unwavering and solid interpretations of these classics.

Harri Hautala, Aamulehti 13.11.2014 (paper version)

W.A. Mozart: Die Zauberflöte / The Queen of the Night
(Savonlinna Opera Festival 2014)

Taikahuilu ,Yön kuningatar -Tuuli Takala

Esityksen tähtiä ovat tenori Tuomas Katajala ja sopraano Tuuli Takala. … Debytantti Tuuli Takala onnistuu häikäisemään Yön kuningattaren rooleissa. Siron kuningatarkaunottaren ääni ponnahtaa ketterästi korkeisiin koloratuureihin ja saa jännittävän villin sävyn.

The stars of the show are tenor Tuomas Katajala and soprano Tuuli Takala. … The debutante Tuuli Takala succeeds to dazzle in the role of the Queen of the Night. The voice of the graceful and beautiful Queen springs easily into the high coloraturas and delivers a thrilling and ferocious tone.

Hannu-Ilari Lampila, Helsingin Sanomat 18.7.2014

Otsikko: Takala ja Immonen loistivat Olavinlinna-debyytissään

Toinen fantastinen Olavinlinna-debyytti oli Yön kuningatar, Mustakallio-voittaja Tuuli Takala, joka hullaannutti lähes täyden katsomon. Takalan korkeimmatkin äänet helkkyvät vapaina ja hopeankirkkaina, ja ennen kaikkea puhtaina. Tuntuu, kuin Takala olisi syntynyt Yön kuningattareksi, niin luontevasti nämä yli-inhimillisen vaikeat aariat taittuvat. Silti laulussa on tarvittavaa vihaa ja voimaa. Myös alarekisterissä on tuimuutta.

Another fantastic debut at the Olavinlinna Castle was the Queen of the Night, portrayed by the winner of the Timo Mustakallio competition Tuuli Takala, who infatuated a nearly full audience. Even the highest tones chimed free and silver-bright, and above all – pure. It feels as if Takala was born to be the Queen of the Night, so naturally she tackled these superhumanly difficult arias. And still there is the needed might and anger in her singing. Also the low register had sternnes.

Riitta-Leena Lempinen-Vesa, Itä-Savo 18.7.2014

Concert in Joensuu 2014

Kumpaakin laulajaa oli yhtä miellyttävä ja mukava kuunnella, mutta Takalan sopraano vaikutti teknisesti hieman varmemmalta ja valmiimmalta. Laulaminen lähenteli todellista lumovoimaa, kun Takala esimerkiksi taituroi Rahmaninovin soinneissa. Takalan sopraano on tasapainoinen – siinä ei varsinaisesti tule mikään osa-alue toisen tukkeeksi ja ääniaines on upea.

Both singers were as pleasant and nice to listen to, but Takala’s soprano seemed technically a bit more confident and more complete. [Her] singing was close to true enchantment when Takala skillfully excelled in the tunes by Rachmaninoff. Takala’s soprano is well balanced and her voice material is gorgeous.

Jyri Ojala, Karjalainen 7.7.2014 (paper version)

The Mustakallio Winners’ Concert 2014

In Takala’s performance one’s attention sticks to an utterly fine vocal technique. Especially in the higher register the singer seems to easily reach all the possible tones and colours from a robust forte to an intangible pianissimo. The use of vibrato is moderate and controlled. The middle register is also strong when needed and the register changes are unnoticeable. Takala shapes the legato lines musically.

Esko Alanen, Itä-Savo 7.7.2014 (paper version)

Pääpalkinnon voittaneella Tuuli Takalalla on terve lyyrinen sopraano, jossa on kiinteä ydin. Soinnissa on myös jopa addiktoivaa persoonallisuutta.

Mozart on omiaan tässä kehitysvaiheessa, ja duetossa Così fan tutte -oopperasta hän tuntui olevan jo nyt kansainvälisesti kiinnostavalla tasolla. Myös Sibeliuksen keveimmät laulut toimivat, samoin jopa Rahmaninov -osuus, mutta osa Richard Straussin lauluista tulee sopimaan Takalan kurkulle paremmin vasta vuosien kuluttua.

The Grand Prize-winning Tuuli Takala has a healthy lyric soprano with a solid core. There is also addictive personality in her sound.

Mozart is apt at this stage of development, and in the duet from Così fan tutte, she seemed to be already at an international level of interest. The lightest songs by Sibelius suited her well, as did also the selection of Rachmaninoff songs. But some of the songs by Richard Strauss will fit Takala’s throat better after some years.

Vesa Sirén, Helsingin Sanomat 7.7.2014

 

Urkuyö ja Aaria Concert 2014

Sopiva kontrasti irrottelulle syntyi, kun Tuuli Takala lauloi kauniisti, kirkkaasti ja teknisesti varmasti Mozartin motetin Exsultate jubilate. Hurmaava esitys, josta jäi kaipaamaan lähinnä hiljaisia sävyjä.

A fitting contrast to the previous amusement was created when Tuuli Takala sang Mozart’s motet Exsultate Jubilate beautifully, brightly and with technical certitude. It was a charming performance, from which one could only yearn for even more quiet tones.

Veijo Murtomäki, Helsingin Sanomat 7.6.2014

 

W.A. Mozart: Così fan tutte / Fiordiligi
(Sibelius Academy 2014)

Fiordiligin roolin laulanut sopraano Tuuli Takala on jo hyvää vauhtia lunastamassa lupauksiaan. Fiordiligin vaikeissa aarioissa Takala osoitti hallitsevansa kauniisti avautuvaa ääntään.

Performing the role of Fiordiligi, soprano Tuuli Takala is already well on her way in redeeming her promises as a singer. In Fiordiligi’s demanding arias Takala showed that she is in command of her beautifully opening voice.

Samuli Tiikkaja, Helsingin Sanomat 1.5.2014

 

Reviews 2013

Sempre, sempre!
(Sibelius Academy 2013)

Show’n uhkasi silti varastaa habitukseltaan tyttömäinen mutta rautaisaa lavakokeneisuutta hehkuva tämän kesän Timo Mustakallio -voittaja Tuuli Takala, jolla on keveän säteilevä, jo varsin mehevä korkea sopraano. Muusikonvalmiutensa hän sai osoittaa antamalla ex-tempore äänensä flunssan uhriksi joutuneelle Johanna Engelbarthille Ruusuritarin ruusunojennuskohtauksessa.

Girlish by her appearance, yet glowing with strong stage experience, Tuuli Takala threatened to steal the show. She has a light, radiating and already rather juicy high soprano. She also got to demonstrate her skills and capability as a musician by borrowing her voice ex tempore for the ensembles from Der Rosenkavalier due to sudden illness of soprano Johanna Engelbarth.

Auli Särkiö, Rondo Classic 6.12.2013

 

Timo Mustakallio Singing Competition
(Finland 2013)

Helppoa, tarkkaa, luontevaa ja kaunista. Tuuli Takalan laulussa on kaikki kohdallaan.

Tuuli Takalan ihastuttavan raikas Yön kuningattaren aaria hurmasi Olavinlinnan yleisön Mustakallio-kilpailuissa

Harvoin kuulee tätä aariaa laulettuna niin puhtaasti ja tarkasti kuin Takala sunnuntai-iltana. Korkeimmatkin äänet asettuivat tarkasti paikoilleen.

Easy, accurate, natural and beautiful. There is everything in place in Tuuli Takala’s singing.

Tuuli Takala’s enchantingly fresh Queen of the Night’s aria charmed the audience of the Timo Mustakallio competition in Olavinlinna.

You can rarely hear this aria sang as purely and accurately as Takala did on Sunday evening. Even the highest notes were set accurately in their right places.

Riitta-Leena Lempinen-Vesa, Itä-Savo 8.7.2013

Tuuli Takala har en läcker röst, fin musikalitet och bombsäker höjd som gjorde att hon klarade av Nattens drottnings aria Der Hölle Rache ur Trollflöjten med bravur.

Tuuli Takala has a luscious voice, excellent musicianship and bulletproof high notes which all helped her to succeed brilliantly in the Queen of the Night’s aria Der Hölle Rache from the Magic Flute.

Jan Granberg, Huvudstadsbladet 9.7.2013

Hänestä uhkui Olavinlinnan lavalla varmuutta ja karismaa

She transpired confidence and charisma on the stage of the Olavinlinna castle.

Samuli Tiikkaja, Helsingin Sanomat 7.7.2013

Takala eläytyi aarian ankaraan tekstisisältöön vahvasti ja pystyi samalla laulamaan hankalat koloratuurikuviot puhtaasti ja varmasti.

Takala certainly put her soul into the harsh content of the lyrics [of the Queen of the Night aria] and at the same time was able sing the difficult coloratura parts which were pure and doubtless.

Samuli Tiikkaja, Helsingin Sanomat 9.7.2013

 

Kangasniemi Singing Competition
(Finland 2013)

Soprano Tuuli Takala esiintyi kautta linjan varmasti ja sisäistyneesti. Kaija Saariahon rauha oli koskettavan syvällinen, Poulencin Fagnes de Wallonie napakka ja hyväsointinen. Ohjelman päättänyt Elviran aaria Bellinin oopperasta Puritaanit soi vakuuttavasti, äänen hallinta oli monipuolista ja vivahteikasta.

Soprano Tuuli Takala performed throughout the competition with poise and internalization. Rauha by Kaija Saariaho was touching and profound, Fagnes de Wallonie by Poulenc vigorous with good timbre. The program [in the finals] ended with Elvira’s aria from Bellini’s opera I Puritani, which she delivered convincingly with a versatile use of the voice rich in nuances.

Länsi-Savo 21.7.2013 / paper version